19.09.2018 kesä syksyksi vaihtuu...

Niin se kesä meni.. Oli lämmin siltä osin aivan mahtava kesä. Muuten olikin hyvin raskas, kun jouduin luopumaan vanhasta mummokoirastani. Rakkaimmista Rakkain.. sitä päivää pelkäsin niin kovin.. ja se oli hirvittävän vaikea, vaikka tiedän, että se oli oikein. Kuitenkin sydän huutaa edelleen hirvittävää ikävää. Koira jolle minä olin kaikki kaikessa, jota se puolusti henkeen ja vereen. Koira jonka voi ehkä omistaa vain kerran elämässään. Uskollinen ystäväni. Zinni oli viisas ja työtä pelkäämätön kuuliainen koira. Mutta minun on jatkettava eteenpäin ja Zinni säilyy sydämessäni aina. Olen kiitollinen hyvin kiitollinen niistä 14 vuodesta mitkä sain sen kanssa viettää.

Kesä muuten meni enemmänkin lomaillessa.. Toopekaan ei juuri treenaillut kovin paljon mitään, mutta nyt ollaan yritetty kunnostautua taas tokon sekä haun parissa. Molemmat hommat sujuu Toopelta oikein hyvin.. jarruna on vain hyvin tumpelo ohjaaja, jolle uuden oppiminen näyttää olevan ihan hiton vaikeeta. Koira on hyvä vaikka saisi olla kyllä paremmat hermot.. on vielä ihan turhan kiihtyvää sorttia. No tyypillinen bordercollie, vaikkakin minä olen tottunut niihin hermorakenteeltaan suhteellisen rauhallisiin.. Nyt pitäisi koko talvi jaksaa treenata ja keväällä katsoa sitten missä mennään ja joko jotain kokeita uskaltaisi lähteä yrittämään. Onni on kuitenkin todella hyvä ja mukava treeniporukka, missä sinua kannustetaan ja opastetaan eteenpäin.

Hanille minun ja Sannan sijoituskoiralle suunnitellaan pentue aikaisintaan vuoden kuluttua.